Avoimuus, sana joka tarkoittaa läpinäkyvyyttä, jakamista ja täydentävyyttä. Synonyymeinä voidaan käyttää avaramielisyyttä, ymmärtäväisyyttä, hyväksymistä tai vastaanottavaisuutta. Näistä sanoista jokainen liittyy tavalla tai toisella viestimiseen. Viestiminen on yksi tärkeimmistä johtamisen osa-alueista. Mikäli organisaation sisäisessä tiedottamisessa on puutteita, ei ole myöskään innovatiivisuutta. Nimittäin tiedottaminen lisää avoimuutta ja avoimuus taas lisää innovatiivisuutta. Luulen että monissa organisaatioissa, joissa on monta johtoporrasta, ovat törmänneet tähän ongelmaan, että avoimuutta työyhteisössä ei enää ole. Esimerkiksi osastotyöntekijät tavaratalossa tietävät usein vain lain puitteissa työhön liittyvät välttämättömät asiat. Säännöt ja tavat toimia tulevat ylemmältä johtoportaalta melko suoraan, tämän takia innovointia ei ole. Lisäksi taloudellinen tilanne lisää paineita ja kireyttä työilmapiiriin, mikä estää työntekijöiden luovuutta ideoimiseen.

Avoimuutta edistää esimiehen rooli viestinnässä. Miten sisäinen viestintä tapahtuu ja mistä asioista viestitään. Organisaation sisäisessä viestimisessä on kaksi ääripäätä. Toimitaanko yrityksessä lapputekniikalla eli esimies kirjoittaa muistilappuja työntekijöille sinne tänne, sisältäen sanoja ”toimi näin” tai ”tee näin”. Esimies on sulkeutunut ja on harvoin työntekijöiden kanssa kasvotusten tekemisissä. Työntekijöistä tuntuu että heiltä pimitetään tietoa tulevaisuudesta, mikä tekee työntekijöistä epätietoisia ja työpaikan varmuus on kysymysmerkki. Tällainen tapa ei edistä avoimuutta, eikä myöskään työntekijöiden innovaatiota. Kuilu esimiehen ja työntekijän välillä kasvaa ja yhteishenki heikkenee.

Toinen ääripää ihanteelliseen organisaation viestimiseen on yhteiset palaverit/kokoukset säännöllisesti. Esimies keskustelee työntekijöiden kanssa kasvotusten toiminnasta ja sallii yhteisen hetken toiminnan kehittämiselle. Avoimuutta edistää myös hyvät vuorovaikutustaidot eli esimies osaa kuunnella alaistaan sekä ottaen huomioon tämän tarpeet. Avoimuus siis syntyy pitkälti organisaation sisäisen viestinnän tavoista. Avoimuus on hyve, joka lisää yhteistä hyvää synergiaa. Kuten aikaisemmin mainitsin, avoimuus lisää innovointia ja yhteistä tekemistä, mitkä sen sijaan kasvattavat yhteishenkeä sekä tekevät toiminnasta tehokkaampaa.

Eletään vuotta 2016, asia mikä on tänä päivänä varmaa, on muutos. Sitran tämän vuoden megatrendi tutkimusjulkaisun mukaan, vuoden 2018 trendi on kaiken tiedon varastointi digitaalisesti. Seuraava trendi on ennustettu vuodelle 2021, joka on robotisaatio palvelut. Ennemmin tai myöhemmin nämä trendit hiipivät myös organisaatioihin, mikä vaikuttaa myös työntekijöiden toimintaan. Teknologia alkaa vähitellen korvata työntekijöitä. Tulee muistaa että teknologia ei ole ainut asia mikä muuttuu ja kysymys kuuluukin, ovatko organisaatiot avoimia muutokselle? Sillä muutosta kohtaan tarvitaan avoimuutta ja mielenkiintoa, päinvastaisesti ahdasmielisyys ajaa organisaation nurkkaan.